Eräänlainen sotapäiväkirja

11.10
Kortin peluuta

14.10.
Kortin peluuta

15.10
Luutnatti Pelikielto kielsi kortin peluun. Minä ja Möttönen laskimme hiekanjyväsiä. Pääsimme 345 300n tienoille. Tötterström istui lattialla ja tuijotti korsun nurkkaa koko päivän. Tylsää.

16.10
Luutnantti Pelikielto löytyi kuolleena. Kaksi lippaallista rynnäkkökiväärin luoteja ympäri ruumista. Totesimme tapauksen itsemurhaksi. Kukaan ei ollut antamassa enää käskyjä, joten pelasimme korttia.

17.10
Ei käskyjä. Pelasimme korttia.

18.10
Ei käskyä. Kokkimme Gari Kandi löysi jostain lihaa. Korpraali Kaljukasvo söi sitä ja kuoli. Jatkamme perunoiden syömistä.

20.10.
Ei käskyä. Pelasimme korttia

21.10.
Viestimies Sulkakynä tajusi, että viestilaitteet olivat sammuneet. Hän vaihtoi niihin uuden akun.

23.10.
Sulkakynä sai yhteyden ylempään johtoportaaseen. He lupasivat lähettää uuden luutnantin. Raahasimme Luutnantti Pelikiellon ruumiin pois komentoteltasta.

25.10.
Yliluutnantti Miukumauku saapui joukkueeseen. Hän meni komentotelttaan ja meni nukkumaan vaatekasan päälle.

26.10.
Yritimme Yliluutnantti Miukumaukun esimerkin mukaisesti kalastaa. Rannalta löytyi vene, mutta emme saaneet kalaa.

27.10.
Miukumauku ei enää kalastanut vaan nukkui vaatekasan päällä. Jatkoimme kalastusta, mutta emme saaneet kalaa. Rannalla tosin oli yksi viisiraajainen krokotiili.

28.10.
Kalastamassa ollessamme kuihtunut käsi nousi vedestä ja tarttui veneen laitaan kiinni. Ammuimme käden irti loppu ruumiista ja heitimme räpiköivän käden järveen. Järvestä kuului hiljaista kuisketta, kuin laulua. Pinnan alla näkyi muutamia kuolleita kasvoja. Emme enää kalastaneet loppupäivänä.

29.10.
Värisimme pelosta korsussa.

31.10
Laitoimme 200 kiloa TNT:tä veneeseen ja työnsimme sen järveen. Ammuimme veneeseen reijän ja räjäytimme TNT:n järven pohjassa. Enää ei epäkuolleet häirinneet meitä. Kalaa emme kuitenkaan vieläkään saaneet.

1.11.
Gari Krandi sanoi löytäneensä lisää lihaa järven lähettyviltä ja laittaneensa sen soppaan. Hän oli ainoa, joka söi sinä päivänä. Yritimme kalastaa, mutta meillä ei enää ollut venettä.

2.11.
Sulkakynä sai viestiyhteyden ylempään johtoportaaseen. Saimme käskyn siirtyä n. 50 kilometriä länteen ja liittyä toiseen joukkueeseen. Marssimme 15km tänään.

3.11.
Karttamme katosi. Tötterström ja Möttönen riitelevät siitä, onko länsi pohjoisesta vasempaan vai oikeaan päin. Kompassi näyttää pelkän pohjoisen. Yövymme tämän yön hylätyssä kylässä.

4.11.
Kompassi näyttää ylöspäin. Tötterström uskoo, että kompassi on oikeassa ja, että toinen joukkue on parin kymmenen kilometrin korkeudessa lentoaluksella. Hän alkoi kasata roinaa kasaan, jotta pääsisi sinne. Minä ja Möttönen pelaamme korttia. Illalla Miukumauku halusi ulos joten päästimme sen. Toivottavasti se osaa takaisin.

5.11.
Tötterström ei jaksa enää kasata tavaraa ja pelaa korttia kanssamme. Miukumauku ei ole vielä palannut. Olen huolissani hänestä.

6.11.
Lähdimme etsimään Miukumaukua metsästä. Hän löytyi variksen raadon vierestä. Jätimme hänet syömään sitä rauhassa.

20.12
Löysin vihdoin uuden kynän sen tilalle joka murskaantui Big Benin alle. Meille ei ole vieläkään selvinnyt, mitä se teki täällä.
Matkaamme yhä kohti Mordoria.

25.12.
 Tötterström väittää tiukasti, että oli eilen ampunut vihollislentokoneen alas, mutta nähdessäni Joulupukin zombielaumojen mukana en ollut enää varma.