You can run,
You can hide.
But when you come back
they'll be there for you.
For no matter where you go
you cannot escape.
Tämmöstä. Ihmettelen vaan sitä kun sanotaan, "nyt mä tarttisin kunnon loman." Jos lähtee kahdeksi viikoksi Kanarialle, mikään ei loppujen lopuksi muutu. Huolenaiheet eivät sillä vähene "Akkujen lataaminen"? Pyh. Tasapaino pitää löytää arjesta.
Vaikka itsekin sitä teen. Nörtti-ilta, kavereiden kanssa leffaan tai mitä vaan. Kyllä se riistää huolet ja murheet pois ajatuksista. Sitä keskittyy vaan kyseiseen hetkeen. Sääli vaan, että heti seuraavana hetkenä, kotiin palatessa sitä huomaa kaiken odottavan. Mitä vaan ollaan murehdittukaan, täällä ne odottavat. Eivät ne minnekään lähde. Ei niitä voi paeta... Tai voi, mutta se vaatii itsensä unohtamista. "En murehdi tästä. Unohdan sen, annan olla. Sitä ei ole olemassa."
Murheita voi paeta, mutta vain hetkellisesti. Jossain vaiheessa meidän on tultava takaisin. Ja ne odottavat. Odottavat kärsivällisesti. Tai tapahtuvat jolloin virhettä on myöhäistä korjata enää. "Pahin" on jo tapahtunut.
Älä siis pakene. Taistele. Käy niitä vastaan. Se on ainoa keino. Ne eivät katoa muuten.
Mutta voimattomuus painaa. Mutta ne eivät ole asioita, mitä voi tuosta vain tehdä. Mutta en pysty asialle mitään.
Tekosyitä
sekä Totuus.
http://www.youtube.com/watch?v=Oo4OnQpwjkc
VastaaPoistaSitten vaan meet tuon mukaan, helpottaa ihan perkeleesti jos osaat olla iloinen kaikesta ottaa rennosti kaiken vastaan mitä elämä sua vastaan heittää. Esim. minä, välillä ei oo rahaa ja aikasemmin kotona niin kylmä että voisi rakentaa iglun ja asua siellä, mutta silti kaivoin rahaa ac3 ja sain luettua kokeisiin eikä haitannut mikään. Rennosti vaan haasteita päin, ei ne ekhä katoa tai mene minnekkään, mutta voit aina kohdata ne positiivisella asenteella.
Narkkari ei luovu huumeista vaikka kehottaisit häntä Toni :P
Poista